Salon elektroniikkateollisuuden tarina
Elektroniikkateollisuudella on ollut merkittävä rooli Suomen taloudessa, työllisyydessä ja teknologisessa kehityksessä. Pienessä maassa syntynyt erikoistunut insinööritaito ja teknologinen osaaminen on tuottanut monia maailmaa mullistaneita innovaatioita. Nämä ovat muokanneet nykyisen maailmankuvamme ja keskinäisen vuorovaikutuksemme sellaiseksi sähköisten viestien tulvaksi, miltä arkemme tänä päivänä näyttää.
Salo, pieni varsinaissuomalainen kaupunki vilja-aukeiden ympäröimänä, on toiminut tärkeänä tapahtumapaikkana ja mahdollistajana tälle kehitykselle. Teollisuudenalan historia Salossa kertoo vahvasti koko Suomen elektroniikkateollisuuden tarinaa. Salovisio-verkkonäyttely esittelee tätä historiaa, seuraten neljää aikakautta ja niitä läpäiseviä kehityskulkuja.
Radio-Suomen syntyaikoina Salon kauppalasta tuli 1920-luvulla useiden radiopajojen toimipaikka. Niistä merkittävimmäksi kasvoi Nordell & Koskinen, josta kehittyi Salora Oy. Jo 1930-luvulla Salora-radiot uudistivat ja kaupunkilaistivat mielikuvaa Salosta. Erityisesti sotien jälkeen ja 1950-luvulla Saloran voimakas kehitys teki Salosta maankuulun radiokauppalan.
Kun Suomi muutti kaupunkeihin ja modernisoitui, Salosta tuli televisiokaupunki. Saloran teeveet valloittivat maan Pohjolaa ja Eurooppaa myöten. Yhtiö kehitti jo 1960-luvulla tv-mallistoaan voimakkaasti, 1970-luvulla Saloran väritelevisiot vientikauppoineen synnyttivät kulutuselektroniikan menestysbisneksen. Samaan aikaan Salorasta kehittyi autopuhelimien edelläkävijä, mikä loi lähtökohdan langattoman telekommunikaation tuotteistamiseen.
Saloran tarina televisioiden osalta huipentuu. Yhtiön visiona on kehittää televisiosta ”viihde- ja tietokeskus”. Salora ja Nokia perustavat Mobiran toimiakseen syntyvillä matkapuhelinmarkkinoilla. Mobiran pääkonttori ja emotehdas sijoitetaan Saloon. Salosta tulee suomalaisen matkapuhelinteollisuuden keskus, josta Nokia-Mobira ponnistaa maailmalle.
Mobirasta kehittynyt Salon matkapuhelinyksikkö kantaa Nokia-yhtymän uuteen aikaan. Nokian matkapuhelimet nousevat maailman johtavaksi merkiksi, Salosta tulee kansainvälinen mobiilimetropoli. Nokian menestystarina tulee päätökseensä 2010-luvulla.
Keskeisiä tapahtumia
1920-luku
Radiotoiminta alkoi radioamatöörien ja armeijan kokeiluna 1920-luvulla. Salossa toimi parikymmentä radiopajaa.
1926
Suomen Yleisradio perustetaan.
1928
Radioliike Nordell & Koskinen perustetaan
(nimi muuttuu 1945 Saloraksi).
1937
Salora-tuotemerkki otetaan käyttöön.
1952
Uusi radiotehdas valmistuu Annankadun ja Turuntien kulmaan.
1957
Yleisradio aloittaa televisioiden koelähetykset Suomessa.
1958
Saloran ensimmäinen oma televisiomalli tulee markkinoille.
1960
Salon kauppalasta tulee kaupunki.
1962
Uusi televisiotehdas valmistuu Turuntielle
(Turuntie 36, nykyinen Astrum-keskus ja Elektroniikkamuseo).
1965
Saloran liiketoiminta laajenee radiopuhelimiin ja kodinkoneisiin.
1968
Yleisradio päättää suomalaisesta televisioiden värilähetysjärjestelmästä, väritelevisioiden valmistus alkaa Salossa.
1972
Rakennetaan Ankkalinna, Salora Oy:n pääkonttorirakennus (Turuntie 36), radioiden valmistus lopetetaan Salossa.
1982
Salossa aloitetaan värinäytöllisten monitorien valmistaminen. Mobira julkaisee ensimmäisen NMT-puhelimensa.
1987
Nokia-Mobiran ensimmäinen suurelle yleisölle tarkoitettu käsipuhelin Cityman 900 tulee tuotantoon.
1992
Televisiotuotanto loppuu Salossa.
1994
Nokia lanseeraa markkinoille 2100-puhelinsarjan, jota myydään 20 miljoonaa kappaletta.
2012
Nokian matkapuhelintehdas suljetaan Salossa, tuotekehitys jää vielä paikkakunnalle.
2013
Nokia myy matkapuhelintoimintansa yhdysvaltalaiselle Microsoftille.