Radiokauppala
Salon elektroniikkateollisuuden synty
Radio-Suomen syntyaikoina Salon kauppalasta tuli 1920-luvulla useiden radiopajojen toimipaikka. Niistä merkittävimmäksi kasvoi Nordell & Koskinen, josta kehittyi Salora Oy. Varhaisvaiheiden jatkoksi Salora kehitti oman radiomalliston, jolla yhtiö vakiinnutti asemansa Suomen vastaanotinmarkkinoilla.
Jo 1930-luvulla Salora-radiot uudistivat ja kaupunkilaistivat mielikuvaa Salosta. Erityisesti sotien jälkeen ja 1950-luvulla Saloran voimakas kehitys teki Salosta maankuulun radiokauppalan.
Varhaiset radionrakentajat
1920-luvulla
Radiokauppa ja vastaanottimien rakentelu olivat vilkasta 1920-luvun Salossa. Kauppalassa toimi kymmenisen radiopajaa ja -liikettä, jotka kokosivat kidekoneita ja paristovastaanottimia. Näitä olivat muun muassa Onni Hakala, E. & J. Leinon radio-osasto ja Nordell & Koskinen. Radioala oli aluksi sivuliiketoimintaa kaikille.
Asetelmat muuttuivat 1920-luvun loppua kohden. Radiolähetykset laajenivat ja yksityiset kuluttajat kiinnostuivat hankkimaan vastaanottimia. Salolainen radioalan toiminta osui edelläkävijän lailla oivaan hetkeen. Ympäröivän maaseudun kauppapaikkana tunnetussa Salossa käynnistyi murros kaupungiksi sekä radioiden ja elektroniikan teolliseen valmistukseen.
Nordell & Koskinen
erikoistuu radiotehtaaksi
Radiopajojen kauppalassa pulakausi oli käännekohta. Ainoana radiotehtaana toimintaa Salossa jatkoi Nordell & Koskinen. Yhtiö määritteli 1920–1930-lukujen vaihteessa olevansa ”radioalan erikoisliike”.
Verkkovirtaradioiden yleistyessä Nordell & Koskinen toi myyntiin omat ensimmäiset verkkovirtavastaanottimet 1930-luvun alussa. Tapahtui teknologinen ja kaupallinen harppaus. Nordell & Koskinen vakiinnutti asemiaan, ja vuosikymmenen kuluessa radiomallisto kasvoi kymmeneen eri malliin.
Nordell & Koskisen myyntiverkosto laajeni. Sen ytimessä oli Turku–Helsinki–Viipuri -akseli, myyntiedustuksia laajennettiin myös muualle Suomeen. Yhtiössä tapahtui omistusmuutos vuonna 1936, jolloin Olavi Laaksosta tuli Fjalar Nordellin yhtiökumppani. Salora-tuotemerkki otettiin käyttöön vuonna 1937. Vuosikymmenen lopulla Nordell & Koskinen oli jo tehdasmaisen toiminnan kynnyksellä.
Seuranneesta sota-ajasta tuli kuitenkin välivaihe, jolloin kaupallinen radiotoiminta väistyi syrjemmälle. Puolustusvoimien radiokaluston tuotanto ja radiotiedustelun kehittäminen asetettiin etusijalle. Näissä Nordell & Koskinen ei ollut mukana. Yhtiön toiminta kutistui pienimuotoiseksi radiovastaanottimien huolloksi.
Salora Oy radioajan veturina
Yhtiömuodon vaihdon yhteydessä vuonna 1945 yrityksen nimeksi vaihdettiin Salora Oy. Samana vuonna Salora sai sotavuosia edeltäneen tuotannon uudelleen käyntiin. Liiketoiminnan elpyminen uudelle tasolle viivästyi kuitenkin vuosikymmenen vaihteeseen.
Saloran verkkovirtaradiot, yleisradiovastaanottimet ja matkaradiot tekivät sotien jälkeen ja 1950-luvulla läpimurron kotimaan markkinoilla. Teknisen kehitystyön ja ulkoasun suunnittelun tuloksena Salora paranteli asemiaan. Myyntiverkosto laajeni jo lähes valtakunnalliseksi.
Kansainväliset yhteydet nostivat Saloran teknistä osaamista. Transistorit johdattivat puolijohdeteknologian maailmaan. Yhä värikkäämpi markkinointi, näkyvämpi brändi ja puolijohteilla rakennetut radiomallit siivittivät menestystä.
Radiot olivat kantavaa toimintaa 1950-luvun lopulle saakka. Perinteisen radiovastaanottimen kulta-aikana vuosina 1950–1956 Saloran radiovalmistus oli laajimmillaan: tuotannossa oli noin viisikymmentä eri radiomallia. Salorasta kehittyi suomalaisille ”avaruuden silmä ja korva” samaan aikaan, kun Salossa elämänmeno kaupunkilaistui.
