Matkapuhelincity
Saloran ja Mobiran 1980-luku
Saloran tv-teollinen osaaminen huipentui. Yhtiön visiona oli kehittää televisiosta ”viihde- ja tietokeskus”. Tietokonenäyttöjen kehittäminen johti uuteen liiketoimintaan.
Saloran tv-teollinen osaaminen huipentui. Yhtiön visiona oli kehittää televisiosta ”viihde- ja tietokeskus”. Tietokonenäyttöjen kehittäminen johti uuteen liiketoimintaan.
Saloran TV-tuotanto jatkuu
Salora jatkoi toimialoinaan kulutuselektroniikka (televisiot), ammattielektroniikka (monitorit) sekä komponenttiliiketoiminta. Väritelevisiot olivat edelleen tärkein osa liiketoimintaa. Visiona oli kehittää televisiosta viihde- ja tietokeskus. Audiolaitteiden oma tuotanto lopetettiin ja niissä siirryttiin OEM-valmistukseen, eli Salora myi omalla nimellään muiden valmistamia laitteita.
Kotimaassa kilpailutilanne muuttui. Lohja-yhtiö osti ASA:n ja keskitti tv-valmistuksen Turun-tehtaalle. Finlux-merkistä kasvoi Saloran kilpailija.
Salora säilytti 1980-luvulla johtavan aseman kotimarkkinoilla runsaan 40 prosentin markkinaosuudella. Myös ulkomailla Salora jatkoi tunnettuna toimijana. Televisioiden myynti Euroopassa – etenkin Englannin ja Länsi-Saksan markkinoilla – muodosti viennin selkärangan.
Salorassa jatkui 1980-luvulla myös komponenttien valmistus. Aiempi erillinen komponenttiyhtiö Salcomp fuusioitiin emoyhtiöön ja toimintaa jatkettiin Saloran komponenttiryhmässä. Se kehitti ja valmisti hybridipiirejä ja teholähteitä televisioihin ja kaukosäätimiin. Lisäksi komponenttituotantoa meni Mobiralle auto- ja matkapuhelintuotantoa varten.
Saloran ja Mobiran esitekuvastoa.
Tuotekehitystä ja uutta liiketoimintaa
Salorassa painotettiin tuotekehityksen merkitystä. Epävakaalta 1970-luvun lopulta yhtiö suuntasi 1980-luvulle uusin avauksin. Tuotekehitystä vahvistettiin perustamalla Saloraan myös tutkimusosasto, joka etsi uusia tekniikoita ja sovelluksia yhtiön televisio-osaamiselle. TV-tekniikkaa jalostettiin ja Salora aloitti tietokonenäyttöjen valmistuksen.
Nokia-yhtymän ja 1980-luvun käänteissä Saloran kulutuselektroniikka nivoutui Salora-Luxor -yksiköksi. Sen laajennuksena Nokia osti eurooppalaisia tv-tehtaita Saksasta (SEL) ja Ranskasta (Ocean). Nokian tv-imperiumissa myös Saloran tuotantovolyymi kasvoi 1980-luvun jälkipuoliskolla, ja Salon-tehtaalla valmistui parhaimmillaan yli 300 000 televisiota vuodessa.
Saloran loppu
Nokian odotukset ja toimenpiteet televisioliiketoiminnassa olivat ylimitoitettuja. Laajentuminen ulkomailla osoittautui kannattamattomaksi ja Nokian kulutuselektroniikkasektori ajautui 1980-luvun lopulla kriisiin. Se lopetti tv-tuotannon Salossa ja Saloran yhtiönä 1990-luvun alkuun mennessä.
Viimeiset Salossa valmistetut televisiomallit 33E9S ja 36F8C.
Suomalainen
matkapuhelinteollisuus
syntyy
Salora ja Nokia
perustavat Mobiran
Saloran ja Nokian radiopuhelinosastojen yhteistyösopimuksessa vuonna 1975 visioitiin jo yhteisestä yrityksestä. Vuosikymmenen lopulla asia tuli uudelleen ajankohtaiseksi. Autopuhelinmarkkinoiden yleinen kehitys sekä Saloran ja Nokian yhteiset intressit kiirehtivät yhteistyön syventämistä.
Mobira perustettiin Saloran ja Nokian yhteiseksi radiopuhelinyhtiöksi vuonna 1979 toimitusjohtajanaan saloralaistaustainen Jorma U. Nieminen. Mobiran pääkonttori ja emotehdas sijoitettiin Saloon. Salossa toimivat yhtiön yleisjohto, tuotekehitys ja markkinointi. Salossa jatkettiin Saloran autopuhelinliiketoiminnan jalanjäljillä suuntautuen yleisten verkkojen laitteisiin ja kuluttajamarkkinoille.
Mobiran muut yksiköt Oulussa, Espoossa ja Äänekoskella keskittyivät verkkojärjestelmiin ja suljettujen verkkojen puhelimiin.
NMT-verkko
vauhdittaa Mobiraa
Mobiran toiminta vauhdittui pohjoismaisen NMT-puhelinverkon tullessa käyttöön. Verkko avattiin syksyllä 1981 Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Keväällä 1982 myös Suomi liittyi NMT-verkkoon. Muun maailman markkinoilla puhelinverkkojen toimintaa leimasivat paikallisuus ja telehallintojen asettamat kansalliset rajoitukset. Valtioiden rajat ylittävä pohjoismainen NMT-verkko ja sen markkina-alue avasivat Mobiralle tien edelläkävijän asemaan.
Popliinitakin taskussa on tilaa
Mobira kehitti autopuhelimesta mukana kulkevan henkilökohtaisen matkapuhelimen. Yhdysvalloissa oli käsipuhelimissa oltu edellä, mutta Mobira kiri etumatkan kiinni 1980-luvun alkupuoliskolla. Vuosista 1984–1986 lähtien Talkman-puhelin ja Cityman-puhelin siirsivät Mobiran matkapuhelimien kolmannen sukupolven aikaan.
Ensisijaisesti ajoneuvokäyttöön suunnitellut puhelinmallit alkoivat väistyä ja kädessä kannettavat puhelimet yleistyä. Suomalainen matkapuhelinteollisuus oli käynnistymässä. Edeltävän vuosikymmenen visio matkapuhelimien maailmasta alkoi toteutua.
Mobiran mainoskuvastoa 1980-luvulta.
Analogisten järjestelmien viidakko
Maailman matkapuhelinverkoissa oli 1980-luvulla käytössä seitsemän eri järjestelmää. Mobira järjesti toimintansa divisiooniksi vastatakseen markkina-alueiden ja järjestelmien erilaisuuksiin. Nordic-yksikkö hoiti NMT-järjestelmän ja Pohjoismaiden markkinat, Euro-divisioona eurooppalaisten järjestelmien (TACS, Radiocom, C-Netz, RTMS) ja USA-yksikkö amerikkalaisen AMPS-järjestelmän markkinat.
Mobira kohoaa alan kärkijoukkoon
Vuoteen 1985 mennessä Mobira nousi Euroopan markkinajohtajaksi noin viidenneksen markkinaosuudella. Pohjoismaissa markkinaosuus oli neljänneksen verran. Samaan aikaan Mobira lähti Yhdysvaltoihin yhteistyökumppaninaan Tandy-yhtiö ja Etelä-Korean puhelintehdas. Tandy Mobira Communications saavutti nopeasti jalansijaa USA:n markkinoilla. Maailmanmarkkinoilla Mobira ylsi 1980-luvulla jo neljänneksi suurimmaksi toimijaksi, edellä olivat markkinajohtaja Motorola sekä japanilaisyhtiöt NEC ja OKI.
Nokia-Mobiran tulevaisuus vaakalaudalla
Puhelinliiketoiminnan kehitys oli keskeisesti nostamassa elektroniikkasektorin asemaa Nokia-yhtymän sisällä 1980-luvun loppua kohden. Mobiran nimi muutettiin Nokia-Mobiraksi, ja yhtiölle rakennettiin Saloon uusi hallinto- ja tuotekehityskonttori. Puhelimien markkinointinimeksi vaihdettiin Nokia.
Nokian yhtymäjohto ja Mobiran salolaisjohto olivat eri kannoilla matkapuhelinliiketoiminnan tulevista suuntaviivoista. Vuosien 1987–1988 vaihteessa osa mobiralaista johtoa irtisanoutui Nokia-Mobirasta. Nokia-yhtymän tavoin myös matkapuhelinyksikkö ajautui 1980-luvun lopulla etsimään tulevaisuuttaan.
