Korkean teknologian
kylmää sotaa
Suurvaltojen vastakkainasettelu huipentui 1980-luvulla. Tämä heijastui myös teknologia-alalla kylmäksi sodaksi. Yhdysvallat pyrki aktiivisesti estämään amerikkalaisen teknologian lisäksi myös muun länsimaisen tekniikan kulkeutumista Neuvostoliittoon. Tätä varten Yhdysvallat taivutteli läntisiä valtioita liittymään Neuvostoliiton ja itäblokin maiden vastaiseen korkean teknologian kauppasaartoon (Cocom).
Suomalainen teknologinen osaaminen herätti 1980-luvulla Yhdysvaltojen huomion. Suomessa kehitetyt vedenalaisteknologia, radiotekniikka ja tietotekniset sovellukset olivat maailman huippuluokkaa. Mobiran matkapuhelimien näkyvyys Yhdysvaltojen markkinoilla 1980-luvulla viimeistään vakuutti amerikkalaiset siitä, että Suomi on korkean teknologian maa.
Samaan aikaan Suomi kävi laajaa idänkauppaa, ja amerikkalaisia huolestutti läntisen teknologian vuotaminen Neuvostoliittoon. 1980-luvun puolivälissä Yhdysvallat oli ryhtynyt vaatimaan, että myös Suomen tulee liittyä Cocom-sopimukseen. Julkisuudelta piilossa kolme vuotta käytyjen neuvottelujen tuloksena Suomi liittyi teknologian kauppasaartoon vuonna 1987, kun muun muassa Nokia oli saanut läpi järjestelyjä teknologiaviennilleen.
Pian tämän jälkeen teknologinen kamppailu jatkui läntisissä merkeissä. Motorola vaikeutti 1980-luvun lopussa patenttiriidallaan Nokia-Mobiran toimintaa Yhdysvaltojen markkinoilla. Kauppalehden pilapiirroksessa apua tilanteeseen haettiin Suomi-neidon Mobira-puhelimen soitolla Valkoiseen taloon.
