Mobiilimetropoli
Nokian imperiumi 1990-2000-luvuilla
Mobirasta kehittynyt Salon matkapuhelinyksikkö kantoi Nokia-yhtymän uuteen aikaan. Samalla Saloran tarina ja televisioiden valmistus Salossa päättyivät. Vuosituhannen lopulla Nokian matkapuhelimet nousivat maailman johtavaksi merkiksi. Salosta tuli kansainvälinen mobiilimetropoli.
2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla puhelinmarkkinoilla käynnistyi murros kohti älypuhelimia ja uusia käyttöjärjestelmiä. Tässä kehityksessä Nokia ei enää pysynyt mukana.
Uudistuva Nokia
Nokian Salon-toimintojen rinnalla elettiin 1990-luvun alussa yhtymän kohtalonhetkiä. Taustalla velloivat monet Nokian pulmat: toimialarakenteen saneeraus, Neuvostoliiton-kaupan päättyminen, elektroniikkasektorin tulevaisuuden näkymät ja jopa myyntihankkeet, sekä Nokian johtajakysymys.
Mikä on Nokian suunta ja Salon yksiköiden kohtalo?
Salora yhtiönä ja tv-liiketoiminta Salossa lopetettiin 1990-luvun alussa. Lyhyenä loppuvaiheena digi- ja HD-televisioiden tuotanto jatkui vielä parisen vuotta. Lopulta vuonna 1992 Nokia keskitti Suomessa kaiken tv-valmistuksensa Turun televisiotehtaalle. Salora katosi Salosta ja jäi elämään tuotemerkkinä.
Käänteentekevänä linjauksenaan Nokia keskittyi vuodesta 1992 lähtien tietoliikenteeseen ja telekommunikaatioon. Uudistuva yhtiö rakensi 1990-luvulla tulevaisuuttaan paljolti Salon-toiminnallaan. Nokia-Mobiran puhelinbisneksestä muodostettu Nokia Mobile Phones jatkoi matkapuhelimien alalla. Saloran tietokonenäyttöjen liiketoimintaa jatkoi puolestaan Nokia Display Products -yksikkö.
Matkapuhelimia ja telematiikkaa
Matkapuhelimet ja telematiikka muodostuivat Salon elektroniikkateollisuuden päätoimialoiksi 1990-luvulta eteenpäin. Nokian kännykkäliiketoiminnan kasvaessa omaan poikkeukselliseen mittaluokkaansa, Salossa syntyi myös muita mainittavia alan toimijoita. Jo vuonna 1986 Mobirasta lähteneet Pekka Aura ja Jorma Lalla perustivat omat telematiikka-alan yrityksensä. Irtisanouduttuaan Mobiran johdosta Jorma U. Nieminen perusti vuosien 1987–1988 vaihteessa Saloon uuden matkapuhelimia kehittävän ja valmistavan Benefon-yhtiön.
Salosta kasvaa mobiilimetropoli
Matkapuhelimien menestyksen mukana Salosta tuli maailman kännykkäpääkaupunki pariksikymmeneksi vuodeksi. Salon-yksiköstä kasvoi Nokian matkapuhelinliiketoiminnan emotehdas. Lisäksi Salossa toimi Nokian kansainvälinen osaamiskeskus sekä teknologiayksikkö matkapuhelinten tekniikan kehittämistä varten. Salossa myös suunniteltiin monet kolmannen sukupolven tuotteet.
Salon tutkimuksella ja tuotekehityksellä oli keskeinen rooli Nokian matkapuhelimien nousukiidossa. Yksikkö suunnitteli esimerkiksi 1990-luvun ensimmäisiä analogisia käsipuhelimia ja varhaisimmat GSM-taskupuhelimet. Nokian Salon-yksikössä luotiin ratkaisuja, jotka levisivät yhtiön kansainvälisessä verkostossa maailmalle ja näyttivät vuosien ajan suuntaa puhelimien kehitykselle.
Etumatkasta umpikujaan
Nokian matkapuhelinliiketoiminnan huippuhetket ajoittuivat 2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle, kunnes sen lopulla ilmeni käänteen merkkejä. Puhelinmarkkinoilla käynnistyi murros, jossa Nokia menetti asemansa johtavana toimijana. Muut puhelinvalmistajat kirivät Nokian etumatkan kiinni ja olivat puhelimien ja käyttöjärjestelmien kehittäjinä paremmin kiinni markkinoiden muutoksissa.
Vuodesta 2007 lähtien erityisesti Apple-yhtiön iPhone mullisti matkapuhelinmaailmaa. Myös Samsung ja muutamat kiinalaisyhtiöt nousivat markkinoilla esiin voimakkaasti. Ensimmäisiä merkittäviä laskusuunnan merkkejä Nokian puhelinliiketoiminnassa oli asemien menetys Yhdysvaltojen markkinoilla: vuonna 2008 myynti putosi vain 1,9 miljardiin euroon.
Puhelinmarkkinoiden murros ja Nokian laskeva myynti muuttivat tilannetta Salossa vuodesta 2009 lähtien. Salon-tehtaan puhelintuotantoa supistettiin ja yksikkö oli vuosikymmenen vaihteessa toistuvien yt-järjestelyjen alaisena. Vuonna 2012 kännykkävalmistus käytännössä lopetettiin.
Saloon jäi tuotekehitystoimintaa, joka yhteistyössä Microsoft-yhtiön kanssa yritti palauttaa Nokian matkapuhelimet kilpailukykyisinä takaisin markkinoille. Windows Phone-käyttöjärjestelmään pohjautuva Lumia-sarja jäi viimeiseksi Nokian lanseeraukseksi.
2013 koko puhelinliiketoiminta myytiin Microsoftille. Lumiat eivät kuitenkaan enää kyenneet saavuttamaan riittävää jalansijaa Android– ja iPhone-puhelinten valtaamilla markkinoilla. Microsoft päätyi lakkauttamaan tappiollisen puhelinliiketoiminnan ja näin puhelinteollisuuden aikakausi Salossa päättyi.
