Nokia Mobile Phones
Matkapuhelimista menestystarina
Kansainvälinen nousukiito
Nokia-Mobiran puhelinliiketoiminta muutettiin Nokia Mobile Phones -yhtiöksi kesällä 1989. Mobiran alkuaikojen innovatiivisuus oli kuitenkin hiipumassa. Vuosikymmenten vaihteessa Salon matkapuhelinyksikön toiminta oli seisahtanutta. Mobiran 1980-luvulla saavuttama markkinajohtajan asema menetettiin vuosikymmenten vaihteessa.
Vuosina 1990–1991 Jorma Ollila johti ja uudisti Salon yksikköä. Syntyi näkemys, että matkapuhelinliiketoimintaa ei Nokian toimialauudistumisen yhteydessä kannattaisi saneerata. Siitä voisi kehittää uuden Nokian ydintoimintaa.
Jo vuonna 1992 ensin Yhdysvaltojen markkinoille tuotu Nokia 101 -matkapuhelin käänsi asetelmia. Aiempiin Cityman-malleihin verrattuna 101 oli yli puolet kevyempi ja myös merkittävästi pienempi. Näköpiirissä oli oikeasti kädessä pidettävien puhelimien aika. Samoihin aikoihin Nokia teki myös merkittävän Cityman 100 -puhelimien kaupan Italian markkinoille.
Vuonna 1994 Nokia lanseerasi markkinoille 2100-puhelinsarjan. Tavoitteena oli myydä 400 000 puhelinta. Lopulta malliston myynti nousi 20 miljoonaan kappaleeseen. Yksittäisistä markkina-alueista merkittävimmäksi kasvoi Yhdysvallat. Nokian matkapuhelinbisnes eteni niillä kovaa vauhtia. 101-puhelimen menestyksen jatkoksi Nokia osti kumppaninsa Tandy-yhtiön vuonna 1994. Seuraavana vuonna puhelinoperaattori AT&T teki suurtilauksen Nokialta.
Nokia Mobile Phones kasvoikin vuosikymmenen kuluessa menestystarinaksi. Siitä tuli johtava matkapuhelimien valmistaja maailmanlaajuisesti. Nokian matkapuhelimien markkinaosuus nousi vuoteen 1998 mennessä maailmanmarkkinoiden suurimmaksi, 24 prosenttiin. Merkittävimpien kilpailijoiden Motorolan osuus oli 20 prosenttia ja Ericssonin 14 prosenttia. Vuonna 2000 Nokian markkinaosuus oli jo lähes kolmanneksen verran (32 %) ja Motorola (15 %) sekä Ericsson (9 %) jäivät yhä pienempään asemaan.
Vuosituhannen vaihteessa Nokian liiketoiminnan markkina-arvon arvioitiin olevan 223 miljardia euroa. Suomalaisen yrityshistorian suurin jättiläinen oli syntynyt. Myynnin tunnusluvut kävivät korkeimmillaan vuonna 2008: Nokia myi vuoden aikana noin 470 miljoonaa kännykkää ja markkinaosuus koko maailmassa hipoi 40 prosenttia.
Läpimurron tekijöitä
Nokian vahvuuksia olivat muun muassa tuotannon ja logistiikan järjestäminen. Lisäksi NMP onnistui puhelimien muotoilussa, materiaalivalinnoissa, väreissä, käyttäjäystävällisyydessä sekä tuotteiston uudistamisessa.
Läpimurtoon 1990-luvun markkinoilla johtivat Nokian puhelimista muun muassa seuraavat mallisarjat:
- 1011, Nokian ensimmäinen GSM-käsipuhelin
- 2110, Nokia tune -soittoääni sekä väri- ja kuviokuoret
- 1610, mallin 2110 halpaversio
- 9000 Communicator eli ”kommari”, jossa yhdistyivät ajan tietokoneiden, organisaattorien ja puhelimien toiminnot
- 8110 eli ”banaani”, jossa mekaanisesti erikoinen liukukansirakenne
- 3110, välimalli kehityksessä kohti taskupuhelimia
- 6110, matopelin ensiesiintyminen sekä hyvä akun kesto verrattuna kilpailijoihin
- 3210, omien soittoäänten teko sekä ennakoiva tekstinsyöttö
Lisäksi Nokia 5110 -malli tuli 1990-luvulla tunnetuksi vaihdettavista värikuoristaan ja se nousi suuren kuluttajakunnan myyntimenestykseksi. Matkapuhelin yleistyi 1990-luvun lopulla massakulutustuotteeksi ja levisi miltei kaikkialle maailmaan. Osuvasti tähän hetkeen Nokia toi markkinoille 3310-mallin. Helppokäyttöisyydellään ja kestävyydellään se huipensi Nokian johtavan aseman murroksessa, jossa kännykkä yleistyi arkiseksi jokaihmisen laitteeksi.
Älyä ja viihdettä puhelimiin
Nokian 9000 Communicator availi varhaisten älypuhelimien markkinoita vuodesta 1996 lähtien. 9000-sarjan”Kommarit” rakensivat erityisesti liike-elämän piireissä Nokialle edelläkävijän mainetta.
2000-luvulla Nokia kehitti useita mallisarjoja, joissa oli varusteluna kamera, navigointi- ja paikannustoimintoja, internetyhteys, musiikin tallentamiseen ja kuunteluun suunniteltuja palveluja ja erikoisominaisuuksia, sekä multimedia- ja bisnestoimintoja. Näitä olivat muun muassa 7650 (2002) jossa oli ensimmäisenä kamera sekä Symbian-käyttöjärjestelmä sekä myöhemmät N, X– ja E-sarjan Symbian-puhelimet.
Nokia kokeili myös kasvavia mobiilipelimarkkinoita lanseeraamalla pelaamiseen erikoistuneen N-Gage -puhelimen (2003) joka sai myöhemmin seuraajia. Applen iPodin ja muiden MP3-soitinten suosiota pyrittiin hyödyntämään tuomalla myös peruspuhelimiin musiikintoisto-ominaisuudet muun muassa Nokia XpressMusic-sarjassa.
