Pikkupajoista satojen
työntekijöiden tehtaaksi
Alkuvaiheissaan 1920-luvulla salolainen radioala toimi pienten yhdestä kahteen henkilön pajoina. Näistä useimmat lopettivat toimintansa tai vaihtoivat alaa pulavuosien aikana. Poikkeuksena Nordell & Koskinen (Salora Oy vuodesta 1945 lähtien) erikoistui vuosikymmenten vaihteessa radioliikkeeksi.
Ensimmäiset vuodet yritystä kantoivat perustajat Fjalar Nordell ja Lauri Koskinen. Heidän avukseen vuonna 1929 tuli ensimmäinen työntekijä Olavi Laakso, josta tuli seitsemän vuotta myöhemmin yrityksen osakas Lauri Koskisen myytyä osuutensa yhtiöstä.
Uusi yhtiömies Olavi Laakso (vas), Arvi Laaksonen ja Jonne Ilves (oik), Kirstilän talon ullakkokerroksen radioverstaassa.
Pulakauden väistyttyä Nordell & Koskisen palvelukseen tuli lisää työntekijöitä. 1930-luvun alkupuoliskolla henkilöstö kasvoi kahdeksaan työntekijään. Vuosikymmenen lopulla yhtiössä oli toistakymmentä työntekijää.
Sotavuosina pääosa Saloran henkilökunnasta palveli sotatehtävissä puolustusvoimissa. Heti sodan päätyttyä töihin palasi kuusi työntekijää, kunnes syksyllä 1944 armeijasta vapautui lisää henkilökuntaa. Vuonna 1945 Saloran palveluksessa oli 16 henkilöä.
Saloralaisia 1940-luvulla; Jaakko Tångin kolmipyöräisellä kuljetettiin raskaitakin radiokuormia.
Saloran henkilökunta vuonna 1949.
Seuraavan vuosikymmenen vaihteessa Saloran henkilöstömäärä nousi ripeästi. Vuosien 1949–1950 kuluessa yhtiöön palkattiin nopeaan tahtiin uusia työntekijöitä.
1950-luvun alussa Saloran palveluksessa oli 80–90 henkilöä töissä työtilanteiden vaihteluiden mukaisesti. Radionvalmistuksen kasvaessa voimakkaasti 1950-luvun kuluessa Saloran henkilöstön määrä nousi teollisiin mittoihin. Vuonna 1958 Salorassa työskenteli 250 työntekijää.
Henkilökunta 1950 Kirstilän talon edustalla.
Saloran montypukuiset radiovirittäjät Annankadun tehtaan pihalla.