Televisiokaupunki
Saloran aika 1960–70-luvuilla
Kun rakennemuutoksen Suomi kaupunkilaistui ja modernisoitui, Salosta tuli televisiokaupunki.
Saloran televisiot valloittivat Suomen lisäksi Pohjoismaita ja myös Eurooppaa sekä kaukomaita. Yhtiö kehitti jo 1960-luvulla tv-mallistoaan voimakkaasti, kunnes 1970-luvulla Saloran väritelevisiot vientikauppoineen synnyttivät kulutuselektroniikan ensimmäisen menestystarinan Suomessa. Samaan aikaan Salorasta kehittyi autopuhelimien edelläkävijä ja matkapuhelimien visionääri.
Saloran aika rakensi myös uuden modernin Salon.
Näköradio valloittaa suomalaisten sydämet
Saloran hallitsevia tuotteita vielä 1960-luvun alussa olivat radiovastaanottimet. Vuosikymmenen edetessä tapahtui käänne. 1970-luvun alkuun mennessä Salora lopetti radioiden valmistuksen ja keskittyi audio-osastollaan hifilaitteisiin ja äänentoistojärjestelmiin. Samaan aikaan yhtiön liiketoiminnan painopiste siirrettiin televisioiden suunnitteluun, valmistukseen ja myyntiin. Radiokauppala muuttui Saloran televisiokaupungiksi.
Säännöllisten tv-lähetysten alkaessa 1950-luvun lopulla, Salorassa käynnistyi myös television aikakausi. Saloran ensimmäinen oma televisiomalli tuli markkinoille marraskuussa 1958. Televisiomalliston kulmakiviksi kehitettiin 1960-luvulla Messina, Manhattan ja Boston-mallisarjat. Tv-lähetysten peittoalue laajeni vuosikymmenen kuluessa maanlaajuiseksi, ja tv-lupien määrä nousi toiselle miljoonalle.
Vastaanottimien yleistyessä ja ohjelmatarjonnan kasvaessa televisiosta tuli suomalaisten arkea ja ajankäyttöä hallitseva laite. Salora joutui kilpailemaan isojen tunnettujen eurooppalaisten sekä usean suomalaisen valmistajan kanssa televisioiden kotimarkkinoilla. Salora saavutti 1960-luvun loppuun mennessä noin 40 prosentin markkinaosuuden Suomessa.
Värien värisevä vallankumous
Väritelevision tulo markkinoille merkitsi uutta aikaa. Salorassa oli 1960-luvun jälkipuoliskolla meneillään oman väritelevisiomallin kehittäminen. Suomen värilähetysten järjestelmän selvittyä Salorassa vietiin väritelevisiohanke valmiiksi nopeasti. Keväällä 1968 valmistui Finlandia-väritelevisio, joka oli pitkälle transistoroitu ja muiltakin osin teknisesti edistynyt televisio. Väritelevisio oli tv-markkinoilla käännekohta, joka vahvisti Saloran asemia. Useat kilpailevat yhtiöt lopettivat toiminnan televisioiden valmistajina, koska väritelevisio oli teknisesti vaativa tuote. Omien mallien rinnalla Salorasta kehittyikin myös OEM-valmistaja Suomen markkinoille. Tämä tarkoitti sitä, että Salora valmisti televisioita muille yrityksille, jotka sitten myivät niitä eteenpäin omalla nimellään.
Salora tunnusteli ulkomaankaupan mahdollisuuksia 1960-luvun puolivälistä lähtien. Käänteentekevä läpimurto vientiponnisteluissa tapahtui vuosina 1969–1972, jolloin käynnistyivät mittavat kaupat Englantiin. Murros väritelevision aikaan ja viennin räjähdysmäinen kasvu siivittivät Saloran sen historian voimakkaimpaan nousuun.
Paikallisesti Salora oli jo 1960–1970-lukujen vaihteessa Salon suurin työnantaja, henkilöstöä oli 600. Saloran mittasuhteet moninkertaistuivat 1970-luvun aikana sekä liiketoiminnassa että työnantajana. Yhtiö kasvatti 1970-luvulla henkilöstön määrän runsaaseen 2000 työntekijään ja televisioiden markkinaosuutensa Suomessa noin 70 prosenttiin.
Saloran väritelevisiot vientikauppoineen mullistivat kulutuselektroniikan liiketoiminnan näkymät Suomessa. Yhtiö tuotteisti sähköteknisen osaamisen ennen näkemättömällä tavalla, laajensi käsitystä suomalaisen teknologiateollisuuden mahdollisuuksista, sekä suuntautui läntisille markkinoille. Saloran televisiot tulivat tunnetuiksi Pohjoismaissa, Euroopassa ja kaukomailla. Salora teki suomalaisesta kulutuselektroniikasta vientialan.
Salora Junior -matkatelevisio
Salora synnyttää modernin Salon
Salorasta kehittyi alansa monipuolisin toimija Suomessa. Vahvuutena oli elektroniikan kuluttajamarkkinoille suuntautuminen, minkä lisäksi Salora toimi myös ammattielektroniikan markkinoilla. Televisioliiketoiminnan kainalossa perustettiin radiopuhelinosasto, josta kehitettiin Suomen ja Pohjoismaiden johtava autopuhelimien valmistaja. Vuonna 1975 Saloran ja Nokian radiopuhelinosastot aloittivat yhteistyön. Televisioiden ja autopuhelimien kehitystyön ja tuotannon tueksi Salorassa käynnistettiin myös monipuolinen komponenttiliiketoiminta.
Monialaiseksi kasvaneen Saloran johdossa suoritettiin 1970-luvun puolivälissä sukupolvenvaihdos. Samalla liiketoiminta järjestettiin yhtymäksi. Salora-yhtymän muodostivat Salora Oy, sen ulkomaiset myyntiyhtiöt sekä Salcomp Oy. Vuoteen 1977 mennessä yhtymän liikevaihto oli noussut puoleen miljardiin markkaan, yksittäisistä alan yrityksistä suurimmaksi kuin koskaan aiemmin suomalaisen elektroniikkateollisuuden vaiheissa.
Väritelevisioillaan ja vientikaupoillaan yhtiö kiidätti myös Salon kaupunkina uuteen kasvuun ja kehitykseen. Elektroniikkateollisuus ja Salora olivat 1960–1970-luvuilla Saloa kantavaa yritystoimintaa, ja 1970-luvun jälkipuoliskolla noin puolet paikkakunnan teollisuuden työvoimasta oli Saloran tai sen alihankkijoiden palveluksessa. Salosta tuli aiempaa uudenaikaisempi: paikkakunnalle virtasi uutta työvoimaa ja uusia asukkaita, ja samalla siitä tuli teollisen massatuotannon, asiantuntijatyön sekä monipuolistuvien palvelujen kaupunki. Salora televisioineen synnytti modernin Salon.
