Saloran toimitilat uudistuvat
Ankkalinnasta kasvaa Salon uusi kiintopiste
Salora toimi vielä 1950-luvun lopulla Salon keskustassa Annankadun-tehtaassaan ja Turuntie 8:n konttorissaan. Televisioiden valmistuksen aloittaminen vuosikymmenen vaihteessa muutti tilanteen. Annankadun tehdas jäi ahtaaksi, ja tv-tuotantoa oli vaikea järjestää toimivaksi tiloissa, jotka oli rakennettu ensisijaisesti radiovastaanottimien valmistusta ajatellen.
Kesällä 1959 Salora käynnisti hankkeen rakentaakseen uuden tehtaan osoitteeseen Turuntie 36. Rakentaminen aloitettiin keväällä 1961, kunnes vuoden 1962 aikana televisiotehtaan toiminta käynnistyi. Uusiin noin 6000 neliön tiloihin sijoitettiin Saloran laboratoriot, metalliosasto ja kokoonpano-osasto, jossa oli neljä kokoonpanolinjaa televisioiden tuotantoa varten. Kokoonpanoa tehostivat linjojen automaattisesti liikkuvat nauhat. Yhtiön konttori ja kivijalkamyymälä pysyivät edelleen entisellä paikallaan Turuntie 8:ssa.
Turuntien uuden tehtaan ensimmäinen vaihe, 1962.
Vuosina 1967–1968 Turuntie 36:n tehdasta laajennettiin huomattavasti. Uutta tehdastilaa tarvittiin ennen muuta väritelevisioiden valmistukseen, joka oli käynnistymäisillään ja nopeasti kasvamassa. Laajennettu Turuntien-tehdas otettiin käyttöön jo vuoden 1968 puolella, virallisesti se vihittiin käyttöön helmikuussa 1969.
Tehdaslaajennuksen jälkeen Salora rakennutti 1970-luvun alussa uuden pääkonttori- ja hallintorakennuksen. Se valmistui Turuntie 36:n tehtaan yhteyteen vuoden 1972 lopulla. Salolaisten ”Ankkalinnaksi” nimeämään rakennukseen sijoitettiin Saloran johdon ja hallinnon työtilojen lisäksi myös yhtiön tuotekehitysosasto. Ankkalinna sai nimensä paljolti uuden rakennuksen huipulla näkyneestä Saloran tyylitellystä joutsenlogosta. Samalla yhtiön pääkonttorirakennuksesta tuli Salon imagoa ja kaupunkikuvaa virkistänyt uusi kiintopiste.
Vuoden 1972 aikana järjestettiin myös radio- ja autopuhelinosastolle aiempaa paremmat toimitilat. Saloran radiopuhelinosaston eli SRP:n toimintoja oli siihen asti siirrelty tv-tehtaan tiloissa toistuvasti paikasta toiseen. Salora osti tv-tehtaansa vieressä toimineen muovitehtaan hallirakennuksen, jonne radio- ja autopuhelinosasto siirrettiin syksyllä 1972. Pian tämän jatkoksi Turuntien televisiotehdas kasvoi jälleen suuremmaksi. Ajanjakson merkittävimpiä laajennuksia oli uuden kaksikerroksisen väritelevisiotehtaan rakentaminen.
Tuotanto tiloissa käynnistyi jo vuoden 1973 lopulta alkaen, uusi tehdasosa vihittiin virallisesti käyttöön 1. helmikuuta 1974. Väritelevisiotehtaan laajennusosassa henkilöstö työskenteli lattiatasolla ladonta- ja asennustehtävissä, avoimessa toisessa kerroksessa mutkitteli yli kilometrin pituinen automaattinen kuljetinlinja, joka toimi myös värivastaanottimien koekenttänä.
Kun uusi tehdas valmistui, oliko se -72, tai uusi tehdas ja pääkonttori, niin mä sain siellä ihan oman huoneen. Ja se oli siihen maailmanaikaan oikeen huippudesignereitten suunnittelema koko talo. Ja siel oli huoneissa oranssit Kukkapuron tuolit, ja me saatiin kaikki viimesen päälle. Koneet oli aina viimesen päälle, oli ne sit IBM:n pallokoneita tai tämmösii, mitä nyt on konttoritarvikkeita, ne oli aina kyllä.
Naistyöntekijöiden haastattelut, töissä 1970-2005
Samoihin aikoihin vuoden 1974 aikana Salora varautui jo uusiin visioihin. Yhtiö osti Turuntien-tehtaansa välittömästä läheisyydestä, junaradan toiselta puolelta, Joensuun kartanon Meriniityn maa-alueita 11 hehtaaria tulevia laajennuksia ajatellen. 1970-luvun jälkipuoliskon käänteiden seurauksena näiden alueiden käyttöönotto viivästyi lopulta vuosikymmenen vaihteeseen.
Saloran toimipaikkoja syntyi 1970-luvulla myös Salon ulkopuolelle. Komponenttiliiketoiminnassa tytäryhtiö Salcomp Oy:n tehtaat perustettiin Uuteenkaupunkiin ja Kemijärvelle. Televisioliiketoiminta laajeni puolestaan ulkomaille: Saloran tv-tehdas perustettiin Swazimaahan, ja lisäksi myyntiyhtiöt toimivat Tanskassa, Norjassa ja Sveitsissä.